Terveyttä luonnosta

Miten sitä voikaan olla niin innoissaan ikkunalaudalla kököttävistä ruukuista? Eihän se voi olla normaalia että heti herättyään rientää tarkistamaan kurkistaako mullasta jotain vihreää. Ja sama toistuu joka aamu. Tarviiko söpö pieni vihreä siemenhattuinen taimen alku vettä tai enemmän valoa. Milloin pieni kasvin alku on tarpeeksi vahva parvekkeelle. Ja kuinka ylpeäksi itsensä tunteekaan kun on saanut taimen kasvamaan siemenestä saakka ja voi ryhtyä odottamaan satoa. Ihana kevät!

Juttelin mummon kanssa tässä taannoin ja hän on aivan yhtä innoissaan keväästä ja luonnon heräämisestä kuin minä. Mummo käy myös päivittäin heti aamusta pihalla tarkistamassa kukkapenkit ja -ruukut. Eli en ole ainut yli-innokas kevätfani! :D Häneltä onkin hyvä kysyä vinkkejä puutarhanhoidosta.

Lainasin eilen kirjastosta Valittujen palojen Terveyttä luonnosta, parantavat lääkekasvit ja täydentävät hoidot - kirjan iltalukemiseksi. Kirjassa on lueteltu Suomen luonnon kasveja ja kerrottu niiden ominaisuuksista, lääkitsevistä aineista, käytöstä ja vaikutuksista. Nopealla selailulla bongasin pari kasvia joita kasvaa kaikkialla ja jotka kaikki tunnistaa.

Ratamo

Ratamot sisältävät m.m. kasvilimaa, flavonoideja, aukubosidia, pektiiniä ja koliinia.

Ratamon ainesosat toimii apuna iho- ja silmätautien hoidossa, antihistamiinina, lievittää hyönteisten pistoja, hillitsee tulehdusta ja tappaa bakteereja. Lisäksi sisäisesti nautittuna tuoreista ratamon lehdistä keitetty tee tehoaa lievään ripuliin, keuhkoputkentulehdukseen ja yskään. 

Ratamoa voi myös käyttää ruuanlaitossa salaateissa ja keitoissa voikukan tapaan.

Puna-apila

Puna-apilan kukista tehdyllä teellä voidaan hoitaa yskää, kihtiä, reumaa, tulehduksia, iho-ongelmia ja ruuansulatuskanavan vaivoja. Puna-apila sisältää C-vitamiinia, flavonoideja, eteeristä öljyä ja salisyylihappoa.